maanantai 14. lokakuuta 2013

Kakista kaikki... XD


o Kummituskakka: Tiedät kakanneesi. Vessapaperissa on kakkaa, mutta pönttö on tyhjä.

o Teflonkakka: Tulee ulos niin livakasti, ettet huomaa sitä lainkaan. Ei jätä jälkiä paperiin. Joudut kurkistamaan pönttöön varmistuaksesi, että olet kakannut.

o Siirappikakka: Edellisen vastakohta. Koostumukseltaan kuin kuumaa tervaa. Pyyhit takapuolesi 12 kertaa ja silti se jää likaiseksi. Päädyt tunkemaan vessapaperia alushousuihisi, ettei niihin tulisi tahroja. Kakka jättää pysyvät jarrutusjäljet pönttöön.

o Jospa sittenkin -kakka: Olet jo pyyhkinyt takapuolesi ja valmistaudut nousemaan pöntöltä kun huomaat, että sitähän tulee lisää...

o Poksauta verisuoni päästäsi -kakka: Tällainen kakka tappoi Elviksen. Ei putoa ennen kuin olet yltäpäältä hiessä, tutiseva ja punainen punnerruksen voimasta. Useimmiten tulee silloin, kun sinulla on kiire.

o Vellimahakakka: Kakkaat niin paljon, että painosi putoaa useita kiloja.

o Just nyt -kakka: Tällaisen sattuessa on parasta olla noin 10 sekunnin päässä pöntöltä.

o King Kong eli pöntön tukehduttajakakka: Tämä kakka on niin iso, ettei sitä pysty huuhtelemaan pöntöstä alas, ellet pilko sitä pienempiin kimpaleisiin. Henkari toimii tässä hyvin. Tämänkaltainen kakka tulee useimmiten kun olet kylässä.

o Märät posket -kakka: Kakka osuu veteen poikittain ja aiheuttaa ison molskahduksen, joka kastelee takapuolesi.

o Toivokakka: Istut pöntöllä krampissa, pieraiset pari kertaa, mutta kakkaa ei vain tule.

o Korkkikakka: Vielä kolmannenkin huuhtelukerran jälkeen se vain kelluu pöntössä. Hyvä Jumala kuinka minä pääsen tästä eroon? Tämä kakka tulee useimmiten kylässä.

o Käärmekakka: Tämä kakka on kohtalaisen pehmeää ja suurinpiirtein peukalosi paksuinen. Tuntuu siltä kuin se olisi ainakin metrin pituinen.

o Varpusparvikakka: Tämä kakka ryöpsähtää rajuna kertalatauksena ja pöntön sisäreunat ovat yltäpäältä kakassa. Tästä johtuen sitä kutsutaan myös pilkulliseksi arabialaiseksi.

o Perämoottorikakka: Tämä kakka on useimmiten myös aamukakka. Sitä tulee pärskähtävien pierujen välillä. Jos omistaa pukamat on tämä kakka erittäin kiusallinen. Kakka kuuluu myös kylässäkäyntikakkoihin.

o Jari Sarasvuo -kakka: Lopetettuasi kakkaamisen vedät vessan ja kakka katoaa pöntöstä, mutta hetken kuluttua yksi egoistinen pökäle lipuu viemäristä takaisin pöntön veteen killumaan.

o Actionkakka: Koostuu raivokkaista pieruista ja voimalla ulostuvasta kakasta. Kuulostaa Die Hardin efektiraidalta höystettynä ilmatorjuntaosuman saaneella zeppeliinillä.

o Jänökakka: Kakkaat sarjalla pientä papanaa. Tuntuu kuin anukseen olisi piilotettu Uzi. Tavataan myös nimellä "Konekiväärikakka".

o Pommikakka: Pudotat koko lastisi yhdellä pötkäleellä. Aiheuttaa usein "märät posket"-efektin. Mikäli pötkäle on erityisen kova muuttuu usein "Kummituskakaksi".

o Aistiharhakakka: Kakan kiinteysaste minimaalinen. Haju kertoo, että kakkaat, ääni että virtsaat. Esiintyy usein pitkien ryyppyputkien jälkeen sekä ulkomaanmatkoilla.

o Yllärikakka: Pierun yhteydessä housuun puskeva lusikallinen-kauhallinen. Edeltää yleensä aistiharhakakkaa.

o Kaktuskakka: Todennäköinen pitkän pidätyksen jälkeen. Alkaa yleensä "Poksauta verisuoni päästäsi"-kakkana, mutta ulostullessaan repii suolen melkein verille.

o Kauhukakka: Vetäessäsi vessan vesi värjäytyy punaiseksi. Juuri kun lääkärisi vastaa puhelimeen muistat syöneesi punajuurta.

o Myrskytuuli: Pöntön reunat ovat tuotoksen jälkeen kauttaaltaan ruskeat, mutta vesi on kirkasta kuin lähteessä konsanaan. Esiintyy yleensä mahtavan paine- ja ääniefektin saattelemana (vrt. Actionkakka).

Paska paskajuttu

!Tämä tarina on sitä itteään, enkä usko olevani ainoa...
Tämä on kaikista PASKIN oire koko taudissa. Ensin ummetusta, ja sitten on niin kiire, ettei ehdi. Ei vaikka kuinka yrittäisi. Eikä mikään ole niin sotkevaa tavaraa kuin oma uloste. Perkele!
Ja kun edes olisi hajutonta. Mutta sen haju tunkee ihan varmasti jokaisen samassa tilassa olevan sieraimeen. Siinä sitten istuskellaan muina miehinä... että onpas jollakin vahvat tuoksut...
Esimerkiksi kauppaan lähtiessä pitää käydä yrittämässä, joko ummetus antaa periksi. Eikä se sitten tietenkään tule - ennen kuin on mahdollisimman kaukana kaikista maailman miljardeista saniteettitiloista! Ja sitten on niin kiire, ettei varmasti ole mitään mahdollisuuksia suoriutua projektista kunniamaininnoin.
Ja ummetuslääkkeet tietenkin tehoavat aina väärään aikaan! Ottaa laksoberonin illalla ja odottaa koko seuraavan päivän, mutta tietenkin lääke vaikuttaa silloin kun ei ole enää vessan lähistöllä.
Lääkäreistä ei ole mitään apua. Kerroin vaivasta mutta määräsi visibliniä ja lakaisi ongelman sillä maton alle. Tässä sitä vain edelleen jännitetään ettei sattuisi vahinko...

Keväällä 2015 sairaanhoitaja opasti minua käyttämään suolentyhjennyslaitetta. En ole kuitenkaan vielä kokeillut. Huomasin kuitenkin, että jos oikein ummettaa, pari keskiolutta auttaa... Kumpi siis on mukavampaa suolentyhjennystä?

Mutta asiasta voi nähdä hauskankin puolen... katso toinen blogitekstini, johon on lainattu facebookissa kiertävä teksti XD

perjantai 4. lokakuuta 2013

Media ja vammaiset

Media vaikuttaa asenteisiimme ja suhtautumistapoihimme enemmän kuin usein tulemme ajatelleeksikaan. Kerron nyt vaikutelmistani vammaisten ja vammaisuuden käsittelemisessä. Toisenlaiset frendit -televisiosarja antoi muka sievistelemättömän kuvan vammaisista ja heidän elämästään. Kuinka moni jaksoi katsoa ohjelmaa kymmentä minuuttia kauempaa? En minä ainakaan pitänyt sarjan oikeasti vammaisten ihmisten katsomisesta ja kuuntelemisesta yhtään! Eräässä arvostelussa puhuttiin "keharipunkista", ja se kertoo aika hyvin sarjan idean.

Pari vuotta sitten tuli televisiosarja, jossa vammaisia kuvattiin poseeraamassa malleina. Nämä kandidaatit arvosteltiin kuin kenet tahansa malleiksi pyrkivät ja valittiin voittaja tosi-tv:n tapaan. Alleviivausta ja vammaisuuden korostamista! Ketä se kiinnostaa, kun amputoidut tai pyörätuolissa istuvat yrittävät asettua rooliin, joka ei sovi heille?

Olen ollut joskus koukussa Emmerdale-sarjaan. Sarjassa oli onnettomuudessa päästä alaspäin halvaantunut mies. Hänet esitettiin itseään säälivänä ja vakavasti masentuneena. Uskoin kesätauon jälkeen näkeväni valoa tunnelin päässä ja hänestä kehittyvän itsensä hyväksyvän ihmisen, mutta tuottajat ratkaisivat pääsevänsä vammaisesta eroon niin, että henkilö tekee itsemurhan läheisten sen hyväksyessä. Tämäkö on siis terveiden maailman viesti: "Tapa itses kun me ei sitä voida tehdä - parempi ois meille kaikille..."?

Parisen vuotta sitten arvostamani suomalainen näyttelijä esitti ohjelmassaan kehitysvammaista. Lopputulos ei ollut mielestäni kiinnostava tai sellainen, mikä olisi tarkastellut aihetta uudesta ja tuoreesta näkökulmasta. Miksi vammaisuutta tai yleensä erilaisuutta pitää koko ajan korostaa? Eikö asioihin voi suhtautua ihan normaalisti? Miksi kaikesta tehdään aina numero?

Ja sitäpaitsi onko olemassa oikeastaan normaaleja? Mikä on normaali? Minä en ainakaan pidä maajussien morsiantenmetsästyksestä, BB-talon örveltäjistä, painonpudottajista tai muista pullukoista, dokumenttisarjojen epäsikiöistä tai muista wipeout-vajakeista tai ammattikokin auttamista uusavuttomista, jotka eivät osaa edes vettä keittää. Onko niissäkään kyse normaalista ja kuinka pitkälle itsensä häpäisemisessä voidaan mennä? Minusta vammaisista kertova sosiaaliporno tai tosi-tv on kyllä siistimpää niihin verrattuna.